Puheenvuoroni Pirkanmaan aluevaltuuston kokouksessa 27.4.2026:
Väkivallaton elämä on jokaisen perusoikeus. Kuitenkin Suomessa joka kolmas nainen on kokenut lähisuhdeväkivaltaa.
Tänä vuonna Suomessa 9 naista on joutunut nykyisen tai entisen puolisonsa tappamaksi. Viime vuonna näitä naissurmia tehtiin 21. On selvää, että väkivaltaan puututaan aivan liian myöhään.
Puheenvuoroni eilisessä aluevaltuuston kokouksessa jatkui näin:
”Turvakotiin mennään, kun ehkäisevä toiminta ovat epäonnistunut. Viime vuonna Tampereella turvakodeista jouduttiin ohjaamaan noin 400 asiakasta muualle, kun tilaa ei ollut tarpeeksi. Juttelin viikko sitten turvakotipalveluiden päällikön kanssa, ja hänen mukaansa tilanne ei tänä vuonna näytä yhtään paremmalta.
Ratkaisu ei siis ole turvakotipaikkojen lisääminen, vaan kokonaisvaltainen ennalta ehkäisevien rakenteiden kehittäminen hyvinvointialueen ja kuntien palveluissa, näiden ja järjestöjen toimiva yhteistyö sekä lainsäädännölliset muutokset uhrin suojelun parantamiseksi.
Suomessa lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevä työ on aivan lapsenkengissä. Ongelma jokseenkin tunnistetaan ja sen varalle tehdään suunnitelmia, mutta toteutus uupuu sekä se, että apua saisi oikeasti eri tahoilta. Nyt yksittäistä apua saa yksittäisistä palveluista.
Hyvinvointialueet tekevät yhteistyötä kuntien ja järjestöjen kanssa. Mutta miten se yhteistyö näkyy asiakkaille? Nyt tilanne on monesti se, että apua täytyy hakea monesta paikasta ja siten oman tarinan joutuu kertomaan kaikkialla uudelleen.
Viestintä ja yhteistyö eivät siis todellisuudessa asiakasrajapinnassa toimi.
Voimavarojen ollessa vähissä kriisitilanteessa korostuvat palveluiden helppo saatavuus ja vaivattomuus asiakkaan näkökulmasta. Tärkeää olisi myös seurata asiakkaan tilannetta turvakotijakson jälkeen.
Meidän täytyy kyetä tunnistamaan lähisuhdeväkivalta ja sen uhka ajoissa hyvinvointialueen sekä kuntien kaikissa palveluissa.
Väkivaltaa ei hoideta ainoastaan väkivaltayksikössä, vaan väkivaltaa voidaan tunnistaa ja siihen voidaan vaikuttaa esimerkiksi neuvolassa, päihde- ja mielenterveyspalveluissa, vammaispalveluissa, työterveydessä, kouluissa, päiväkodeissa, seurakunnissa. Väkivallan estämisessä tunnistaminen, puheeksi ottaminen ja ennaltaehkäisy on keskeistä.
Pirhassa on tavoitteena, että kaikilta asiakkailta kysytään väkivallasta kaikissa palveluissa. Tämä ei tällä hetkellä toteudu.
Esimerkiksi raskausaika on riskiaikaa parisuhdeväkivallan alkamiselle, mutta silti äideistä
10 % ja isistä 5 % oli kysytty väkivallasta jonkin neuvolakäynnin yhteydessä. Korjattavaa siis on.
Lisään vielä, että palveluita kannattaa ja pitää pystyä käyttämään jo silloin, kun väkivalta on ”vasta” pelon tai uhkan tasolla. Jos pelottaa, jossain on jo mennyt pieleen, ja näille palveluille on tarvetta. Yhteydenotto voi pelastaa hengen.”
Voit myös katsoa puheeni: