Laura Korhonen

Pidin eilen Pirkanmaan aluevaltuuston kokouksessa puheenvuoron strategiasta, ja erityisesti sen kohdista liittyen tulevaisuuden uhkien tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn, yhteistyön tekemiseen muiden organisaatioiden kanssa, ja työntekijöiden arvostamiseen.

”Se, että strategiassa huomioidaan tulevaisuus ja tulevaisuuden haasteet, on todella tärkeää tässä ajassa. Näin haasteet voidaan huomioida myös hyvinvointialueen konkreettisessa toiminnassa.

Väestön ikääntyminen – ja samalla työikäisen väestön väheneminen, sekä työikäisen väestön kunnon ja terveyden heikkeneminen on kombo, joka tulee haastamaan niin hyvinvointialueita että Suomen valtiota merkittävällä tavalla jo lähitulevaisuudessa.

Tähän haasteeseen täytyy kyetä ennakoimaan, ja ennakointi on täytynyt aloittaa eilen.

Siksi pidän erityisen tärkeänä kärjen 2 tavoitetta 2, jonka mukaan ”Vahvistamme ennaltaehkäiseviä palveluitamme ja peruspalveluitamme”. Tämä on äärimmäisen tärkeää nyt, kun tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan entistä terveempiä työikäisiä.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa vuonna 2020 sanotaan, että Suomessa kansanterveyden hyvä kehitys on pysähtynyt, työikäisten masennus on yleistynyt ja suomalaisten elinajanodote on laskenut.

Ihmisten hyvinvoinnissa ja terveyden edistämisessä ei ole kyse ainoastaan inhimillisyydestä tai oikeudenmukaisuudesta, vaan kyse on myös hyvinvointialueen taloudellisesta kestävyydestä ja kyvystä tuottaa palveluita.

Tämä tietysti vaatii rahaa, ja rahan riittävyys ei yksinkertaisesti ole vain hyvinvointialueen toiminnasta kiinni. Siksi meidän on oltava entistä viisaampia palveluiden tuottamisessa, sillä palveluiden laatu ja vaikuttavuus on entistä tärkeämpää.

Terveydenhuoltokulut eivät tule vähenemään tulevaisuudessa. Ne tulevat vain lisääntymään, ja siihen meidän pitää varautua.

Siksi minä toivon Suomen hallitukselta vastuullisempaa terveydenhuoltojärjestelmän hoitamista ja rahoittamista, sillä vastuullista se ei tällä kaudella ole ollut. Suomalaisten hyvinvointi vaatii riittäviä resursseja.

Hyvinvointi ei tietenkään ole vain hyvinvointialueiden vastuu, ja siksi pidän tärkeänä strategian kärkeä 4, eli yhteistyötä sidosryhmien kanssa.

Vain yhteistyöllä saadaan tuettua pirkanmaalaisten hyvinvointia ja terveyttä parhaalla mahdollisella tavalla, erityisesti ennaltaehkäisevästä näkökulmasta.

Kaikkia sairauksia ei voida estää, mutta monia terveyttä heikentäviä asioita voidaan ehkäistä niin terveyspalveluissa, opiskelu- ja työterveydessä, peruskoulussa, terveystietoutta opettamalla, terveellisiin elämäntapoihin kannustamalla ja yhteiskunnan rakenteita inhimillistämällä.

Kaikkia sairauksia ei voida estää, mutta monia terveyttä heikentäviä asioita voidaan ehkäistä. Resurssien kohdistaminen ennaltaehkäisyyn edistää kansanterveyttä ja vahvistaa koko terveydenhuoltojärjestelmää.

On myös todella tärkeää, että strategiassa on huomioitu työntekijöiden hyvinvointi.

Meidän täytyy olla houkutteleva työnantaja, jotta meillä tulee olemaan riittävästi motivoitunutta ja tyytyväistä työvoimaa tulevaisuudessa.

Mutta en ainoastaan tarkoita sitä, että Pirkanmaan hyvinvointialue on houkutteleva työpaikka, vaan sitä, että hoitoala ylipäätään olisi kilpailukykyinen ja houkutteleva ala.

Siihen pitää vaikuttaa vastuullisilla työelämätoimilla, hyvällä johtamisella, kiittämällä hyvästä työstä ja yksinkertaisesti arvostamalla sitä työvoimaa, mitä meillä on, ja mitä voimme saada opiskelijoista.

Jotta ihmiset saavat arvokasta huolenpitoa jatkossa, se vaatii työkykyistä ja hyvinvoivaa väestöä ja tavoitteita tukevia, vaikuttavia palveluita.

Kiitos.”

Voit myös katsoa tai kuunnella puheeni: