Kivuliaat tai runsaat kuukautiset, vaihdevuodet ja raskauspahoinvointi, sekä muut gynekologiset sairaudet vaikuttavat naisten työkykyyn ja elämään merkittävästi.
”77 prosenttia naistyöntekijöistä koki jonkin naisterveydellisen oireen tai sairauden vaikuttaneen negatiivisesti työkykyynsä” (Yle, 14.11.2025. Naiset eivät saa kipuihinsa hoitoa työterveydestä)
Naiset on kasvatettu kestämään kipua ja vaikenemaan siitä – naiset eivät välttämättä kehtaa olla poissa töistä esimerkiksi kovien kuukautiskipujen vuoksi, ja näin ollen naiset joutuvat käymään töissä myös kovissa kivuissa. Silti niihin ei yleensä saa apua perusterveydenhuollosta, opiskelijaterveydenhuollosta eikä myöskään työterveydestä.
Ylen artikkelin mukaan ”työterveyshuollon sopimuksessa voi kuitenkin suoraan lukea, että gynekologisia sairauksia tai vaihdevuosioireita ei hoideta.” Tämä johtaa siihen, että apu olisi haettava muualta. Perusterveydenhuoltoon ei monesti pääse, ja yksityiskäynnit maksavat paljon. Ylen mukaan gynekologikäyntien hinnat yksityisellä on noussut 10 vuodessa yli 40 prosenttia (Yle, 25.9.2025. Käynti yksityisellä gynekologilla kallistunut …).
Naiset eivät siis saa naisterveyteen liittyviin ongelmiin apua työterveydestä, vaikka noin 75 % kunta-alan työntekijöistä on naisia. Hyvinvointialueilla luku on uskoakseni vielä suurempi. Naistentautien parempi huomiointi voisi auttaa sairauksien nopeampaan diagnosointiin, mikä helpottaisi naisen elämää ja tukisi työkykyä.
Kipu ja naiserityiset ongelmat eivät saa johtaa vain olan kohautukseen. Kipu ja oireilu ei saa kuulua naisten elämään vain siksi, että naiserityisiä palveluja on tarjolla vain rahaa vastaan.
Naisille täytyy olla saatavilla naiserityisiä palveluja sekä työterveydessä, perusterveydenhuollossa sekä opiskelijaterveydenhuollossa YTHS:llä, jotta naisten ei tarvitse tulevaisuudessa työskennellä ja opiskella kivuissa, ja jotta naiset saisivat apua naiserityisiin vaivoihinsa.
Laura Korhonen 