
Opiskelijoiden rahallinen tilanne on jo ollut valmiiksi haastava, ja nykyhallitus on entisestään heikentänyt opiskelijoiden tilannetta merkittävästi. Haluaisin nyt puhua erityisesti sote-alan korkeakouluopiskelijoiden tilanteesta työharjoitteluiden aikana.
Työharjoittelut tulisi olla palkallisia tutkinnoissa, joissa on erityisen paljon pakollisia työharjoitteluita.
Esimerkiksi sairaanhoitajan tutkinnossa on monta pakollista harjoittelujaksoa, jotka kestävät useamman viikon. Yhteensä tutkinnossa ollaan työharjoittelussa melkein vuosi – yleensä ilman palkkaa. Työharjoitteluissa ollaan ihan kokopäivätyön mukainen aika, eli aikaa palkkatyön tekemiselle harvoin löytyy – saati jaksamista. Tämä johtaa siihen, että sote-opiskelijoiden on todella vaikea pärjätä taloudellisesti, tai jaksaa opinnoissaan. Palkattomuus näin pitkän osuuden opinnoista vaikeuttaa merkittävästi opiskelijoiden taloudellista tilannetta ja pärjäämistä.
Korkeakouluopiskelijoista 58% tekee töitä opintojen ohella lukuvuoden aikana, ja heistä 72% tekee töitä, jotta olisi varaa opiskella. Heistä melkein puolet kokee, että työnteko haittaa opintojen edistymistä (Yka.fi, Sanni Lehtinen, 16.7.2025. & THL:n 2024 korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus) Samalla Petteri Orpon hallitus on heikentänyt opiskelijoiden toimeentuloa entisestään, ja lisännyt opintotuen lainapainotteisuutta.
Taloudellisesti ja inhimillisesti olisi järkevää, että opiskelijoille maksettaisiin sellaista tukea, jolla he voivat maksaa elämisen pakolliset menot – ilman kohtuutonta velkaantumista. Näin opiskelijat voisivat keskittyä opiskelemiseen, ja voisivat valmistua ajoissa ilman uupumista. Tällä hetkellä opinnot venyvät pakollisen työnteon takia lukukauden aikana, opiskelijat uupuvat ja velkaantuvat.
Velkaantuminen nuorena aikusena on yhteiskunnallinen kysymys siinä mielessä, että on todennäköistä, että nämä nuoret aikuiset tekisivät opintojensa valmistuttua lapsia. Kuitenkin velkapainotteisuus on lisännyt opiskelijalainan määrää, ja opintojen päättyessä voi nuorella aikuisella olla jopa 30-40 tuhatta euroa velkaa. Tämä vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi omistusasunnon hankkimiseen, ja lapsitoiveiden toteuttamiseen. Lisäksi opintojen venyminen työnteon takia venyttää tietenkin lapsihaaveiden toteuttamista pidemmälle tulevaisuuteen.
Näen itse, että tämä on suuri haaste myös sote-alan työtilanteelle tulevaisuudessa. Erityisesti sairaanhoitajan alaa ei nähdä enää houkuttelevana, ja sen lisäksi opinnot ja erityisesti harjoittelut koetaan todella raskaana (yhtenä syynä lienee se, että taloudellinen tilanne on harjoittelujen aikana niin haastava). Näen, että alaa opiskelijoiden tilanne tulisi saada kohtuulliseksi, jotta opiskelijat kykenevät valmistumaan, eivätkä jäisi pois koulusta sen kohtuuttoman raskauden tai taloudellisten syiden vuoksi.
Tämä mielipidekirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Aamulehdessä 20.8.2025, ja voit lukea sen täältä.

Jätä kommentti